Tappiot ovat osa elämää.

Naureskelen itsekseni. Joskus on asioita, joista ihminen tekee todella suuria itselleen. Ennakkoluulot ovat kovat jotain tiettyä asiaa kohtaan, ja sitten sitä jännittää ja stressaa etukäteen hirveästi, vaikka asia ei stressiä välttämättä edes vaatisi. On vain halu menestyä, ja pelko epäonnistua. Yleensä se pelko on se joka hallitsee. Se aiheuttaa edellämainittuja tuntemuksia

Ei haluta olla se ainoa, joka ei onnistu. Olisi noloa muiden nähden epäonnistua. Mutta miksi asennoitua ajattelemaan niin? Jos ajattelee, että sillä ei ole väliä, on helpompi elää. Tavoitteita saa ja pitää olla, haasteita täytyy ottaa vastaan. Mutta niiden ei pitäisi rajoittaa elämää. Ei todellakaan.

Törmäsin toissa päivänä erääseen ihmiseen, joka koki suurta epävarmuutta itsestään erään asian suhteen. Hän sanoi että ei halua epäonnistua mutta pelkää kuitenkin tekevänsä sen. Hän oli jopa menettänyt yö unensa tulevaa tehtävää odotellessa. Hän jännitti, mutta sitten hän kuitenkin toimi ja teki sen. Ja hän teki sen vielä oikein, ilman epäonnistumista. Kun näin hänet seuraavan kerran, hän oli kuin eri ihminen. Onnistuminen kannusti ottamaan lisää haasteita vastaan ja loi itseluottamusta.

Ei pidä tehdä asiasta / ongelmasta liian isoa. Sitä ei myöskään pidä lähteä ratkomaan liian monimutkaisilla keinoilla. Miksi kiivetä muurin yli, kun vieressä on avoin portti josta kulkea? Miksi kävellä järven poikki, kun tarjolla on silta?

Ihmiset ratkovat usien ongelmiaan vaikeilla tavoilla, vaikka helppo olisi tarjolla. Muistan monesti tehneeni asioita liian vaikean kautta, ja ongelma ei siltikään ratkennut. Muistan tapauksen, jonka ratkaisukeinoksi yritin niin vaikeita asioita, että olisi ollut helpompi lähteä Venäjälle, kuin ratkaista ongelma. Venäjälle lähteminen oli nimittäin helppoa. Miksi tehdä jonkun ongelman ratkaisusta sitäkin vaikeampaa? Miksi räjäyttää kookospähkinä talon sisällä dynamiitin kera, kun olisi voinut käyttää vasaraa sen halkaisemiseksi?

Postauksen kuvat ovat Vitelestä, Venäjältä. Olimme siellä lähetysmatkalla helmikuussa 2014.